Päivä toi tullessaan töitä, joita olisi jäljellä enää muutama kuukausi. Tänä aikana pitäisi luopua omista töistä ja opastaa toiset tekijät niille. Luopumisen tuskaa.
Töistä kiiruhdin neuvolaan. Kaikki kunnossa. Viimeksi hoitaja oli huolissaan, kun mahani oli niin pieni. Nyt kaikki oli normalisoitunut, vaikka mahani on edelleen kokoluokkaa mini. Niin se oli esikoistakin odottaessa, joten en ole huolissani.
Kotona odotti pojat ja yllätyksiä läheisestä leipomosta. Maha täynnä lähdimme ulkoilemaan ja nauttimaan raikkaasta syyssäästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti