maanantai 23. kesäkuuta 2008

Sataa sataa ropisee...

Sataa, sataa ropisee...
Jotain hyvää tästäkin koiran ilmasta. Olen saanut naulattua itseni kiinni tietsikan eteen ja teen blogiini päivityksen. Aina harmaudenkin joukosta löytyy jotain hyvää, kun oikein tarkasti katsoo. Elämänviisautta ala Rinri. ;o)

Joitakin viikkoja sitten kävimme ystäväviemme luona Lahdessa. Samalla reissulla pistäydyimme F1-veneiden kisoissa. Aurinkoinen ilma kruunasi nopeiden veneiden katselun. Ohessa kuva todistusaineistoksi, että paikalla ollaan oltu ja ensimmäinen reissu miehen kanssa kahdestaan tehty esikoisen syntymän jälkeen. Pikku miehellämme ikää 10 kk, joten kai se oli jo aikakin tehdä minireissu ihan vaan kahdestaan. :o)


Juhannus vietettiin mökkeillen. Pääsin samalla reissulla tutustumaan uusiin sukulaisiini. Juhlistimme mieheni siskon naimisiin menoa heidän puolen sukulaisten kanssa. Onnekseni pystyn toteamaan, ettei lausahdus "suku on pahin" pidä paikkaansa tämän suvun kohdalla. :o)
Makkaraa syötiin, saunottiin, lämmiteltiin sateen jälkeen auringossa ja tietysti tein käsitöitä. Kaksi pyyhepitsiä valmiina. Nyt, kun osaan kuvion ulkoa, on työ alkanut edistyä aikasta haipakalla.


Katso sormen osoittamaa kohtaa ja saat tietää, mitä hiekkalaatikolla puuhattiin. :o)

Eilen satuimme lähtemään paluumatkalle juuri pahimpaan ruuhka aikaan. Keskitunti nopeus oli muutaman tunnin noin 15 km/h. Kyllä siinä kerkesi pitsiä tikuttamaan (yhden kokonaan) ja kuuntelemaan radio Novaa. Novan liikenne vinkki "Ei kannata ajaa Mikkelin-Juvan kautta Helsingin suuntaan". Ei lohduttanut meitä enää siinä vaiheessa, kun edessä ja takana oli kilometri tolulla autoja ja olimme juuri tuolla tieosuudella.
Onneksi virheistä oppii ja ensi juhannuksena olemme paljon viisaampia.

Käsityö rintamalla siis aika yksitoikkoista. Pitsiä tikataan ja uusista töistä haaveillaan.


Ennen juhannusta piipahdin kirpparilla tekemässä kangas löytöjä.
Mukaan tarttui 2 kpl finlayssonin pitkää sivuverhoa = Visio -> ihana, pitkä liina joulupöytään ja toisesta kassi. Lisäksi keltaraidalliset verhot = Visio -> vuorikankaaksi ja pannulappuja. Kukallista kangasta iso pala = Visio -> kesäkassi.
Hintaa isolla kangas kasalle tuli 10 €.


Minä olen 80-luvun alkupuolella ostettu Reima merkkinen takki. Olen keltainen, retrohenkinen ja kokoa minulla on 86 cm. Ensi talvena minut nähdään taas ihmisten ilmoilla. Viimeiset, melkein, 30 vuotta vintin uumenissa ovat olleet pitkät ja pimeät.
Mitä sanotte... Ihana, eikö??? Vuosisadan löytö lapsuudenkotini vintiltä. :o)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Voi jumpe miten ihania kankaita!
Ja tuo takki - "Lääh lääh lääh!". Kuolaan sen perään. ;)